tiistai 4. helmikuuta 2014

貴船神社 Kifunejinja/Kibunejinja

Kumpaakin lausumistapaa kuulee ja näkee. Kibunejinjalle pääsee helpoiten kun jää pois Eidensenin edellisellä asemalla 鞍馬口 Kifuneguchi eli Pyhän veneen suu. Sieltäkin on loivaa kävelemistä ylärinteeseen noin kilometrin verran, mutta tasaista asfalttitietä myöten. Siellä on myös helppo syödä, jos on aikaa; pieniä ravintoloita on tien varressa useita. Halvimmasta päästä ne eivät näin kaukana vuorella ole, mutta hyvää ruokaa niissä on.


Täällä mennään kauas historian hämäriin. Ikää tällä on ehkä 1600-vuotta, eli perustamisaika olisi 400-luvulla. Yksi tarina kertoo, että kauan kauan sitten sateen jumalatar laskeutui tänne taivaasta, tykästyi paikkaan ja jäi tänne hän jäi pitämään huolta maailman sateista, yrittäen saada sitä kaikkialle kohtuullisesti, ei liikaa muttei liian vähänkään, vaikkei aina siinä onnistukaan. Maailmassa on muitakin voimia sateita heittelemässä. Toinen tarina kertoo, että Japanin ensimmäisen keisarin äiti, jumalatar toki hänkin, purjehti tänne etelästä Ōsakan lahdelta jokea myöten meripihkan värisellä veneellä etsimään vesien alkulähdettä, tapasi täällä sateen jumalattaren, ja perusti hänelle pyhäkön.Temppelin nimi 貴船 tarkoittaa pyhää venettä, ja tuo vene, jolla jumalatar saapui, on tiettävästi vieläkin temppelissä tallessa. Joka tapauksessa tämä on sateen jumalattaren päätemppeli, ja koska ikää on niin paljon, sillä on yli 2500 sivutemppeliä ympäri Japania. Sakepanimoiden väkeä täällä erityisesti käy pyytämässä hyvänlaatuista vettä, samoin kuin maanviljelijöitä. Tavallisia turisteja kuitenkin suurin osa. Visuaalisesti se on tunnettu erityisesti lyhtyportaikostaan, joka tästä torīn takaa alkaa.
Minäkin olen käyttänyt joskus tämän portaikon kesäisempää valokuvaa yhden kirjan kansikuvana.
Portaiden päässä on päätemppeli, jossa on yksi tärkeä veden lähde.
Temppelin vanhempiin kerrostumiin jatketaan kuitenkin maantietä joen vartta ylöspäin. Temppeli on 1600-vuoden mittaan tuhoutunut useaan kertaan, ja rakennettu joskus uusille paikoille aina vähän alaspäin rinnettä. Keskitemppeliksi kutsuttu paikka on nykyään aika pieni ja sen rakennelmat uupouusia.
Vanhimpaan paikkaan jatketaan matkaa edelleen tietä myöten. Lyhdyt ovat täällä jo harvassa.
Perillä on koruttomia vanhoja rakennuksia, mutta tuonne taakse on lisätty uudempi, jota en muista viimeksi 7 vuotta sitten nähneeni.
Tässä on ehkä sijainnut jumalattaren aikoinaan perustama ensimmäinen pieni pyhäkkö.
Ja tänne veneen muotoisen kivipatsaan sisään on suojeltu vene, jolla hän 1600 vuotta sitten paikalle saapui. Se on ollut hyvä kokoinen. Hänellä on ollut varmaan useita soutajasotureita mukanaan. On ollut kova työ saada iso vene tänne asti, koska joki ei näin korkealla ole enää leveä eikä syvä. 

Ei kommentteja: